VAUVA(KIRJA)VUOSI

Yhdeksän kuukautta täynnä kutkuttavaa odotusta, jännitystä, itkuja ja potkujakin. Hankintoja, suunnitelmia, vuoristoradan lailla heilahtelevia mielialoja. Tammikuussa aloin puhua aikeestani tehdä maailman ihanin vauvakirja ja syyskuussa se saapui markkinoille. Aika keskiverto odotusaika siis ja kuten useimmiten käykin, tämäkään lempilapsi ei saapunut ihan laskettuna aikana vaan muutamaa päivää sitä ennen. Vauvakirjan tekeminen muistutti raskautta yllättävän paljon. Niin hyvässä kuin pahassakin.

Alkuvuodesta muistan lähinnä valvoneeni öisin kirjoittamassa ideoitani ylös. Lähipiiri oli aika helisemässä kun metsästin suden hetkellä laatikkovalmistajaa tai suunnittelin markkinointistrategiaa samalla kun lämmitin makaronilaatikkoa. Olin myös luojan kiitos autuaan tietämätön siitä miten monta vaihetta tässä odotuksessa lopulta onkaan. Ei nimittäin riitä, että on hyvä idea, täytyy olla myös halu toteuttaa se oikeasti ja selättää haasteet yksi kerrallaan. Ja niitähän valmistajaksi ja kustantajaksi hyppäämisessä riittää. Ihan niin kuin vanhemmuudessakin.

On laskettava katteet niin jälleenmyyjälle kuin itsellekin, etsittävä valmistajat, jotka tekevät priimaa mutta kustannustehokkaasti. Mietittävä mihin kaikki varastoidaan, kuinka logistiikka hoidetaan, miten verkkokauppaa pyöritetään, tiedotteita kirjoitetaan ja mistä saa esimerkiksi viivakoodeja. Järjesteltävä blogiyhteistöitä, kuvauslainoja, testiryhmän organisointi, painovedoksia ja maksupääte. Laskettava työaikaa ei vain sille itse tuotteen suunnittelulle vaan myös asiakaspalvelulle, pakkaamiselle, markkinoinnille, valokuvaamiselle, mallipiirroksille, somekanaville, yhteistyökumppaneiden löytämiselle ja mikä tärkeintä, sinun ja muiden kuuntelemiselle.

Sillä siitähän tämä kaikki oikeastaan alkoi, kun päätin etten halua tehdä tätä perinteiseen tapaan salassa ja yksin. 14. tammikuuta julkaisin sekä Oot niin ihanan Facebook-sivun että sen ensimmäisen päivityksen. Siinä kerroin tekeväni vauvakirjaa, johon halusin saada sen loppukäyttäjien kommentteja jo luonnosvaiheessa. Noin 45 minuuttia minua pelotti eniten se, että mitä jos ketään ei kiinnosta eikä kukaan tykkää. Siitä eteenpäin minua on pelottanut ainoastaan se, miten ehdin tehdä tämän kaiken.

Tuo päivitys käynnisti sattumalta jotain mielettömän hienoa enkä voi sanoin kuvailla miten huikealla tavalla te lähditte tähän mukaan. Lopulta kyse ei ollut enää yksittäisen luonnoksen kommentoinnista (vaikka sitäkin tehtiin aivan valtavasti) vaan siitä, miten koko tuote kasvoi matkan varrella aivan uudenlaiseksi. Oot niin ihana -vauvakirjan tavaramerkiksi muodostunut monikäyttöinen kansiorakenne syntyi näiden keskustelujen ja ideoiden pohjalta, kuten moni muukin sen osa.

Myös sisältö muutti muotoaan ja lopputuloksena siitä tuli jotain mitä ei ole vauvakirjamarkkinoilla aiemmin nähty. Se sopii nimittäin ydinperheen lisäksi niin yksinhuoltajalle, sateenkaariperheelle kuin adoptioperheellekin. Erityisesti tämä on lämmittänyt mieltäni esitellessäni kirjaa tapahtumissa tai vastatessani asiakaspalvelusähköpostiimme, jossa tiedustellaan Oot niin ihanan sopivuutta erilaisille perheille. Tai niinä hetkinä kun joku kertoo, kuinka hänelle tuli yksinhuoltajana vain paha mieli kaikista vauvakirjoista ennen tätä. Kaikki vauvat ja kaikki perheet ovat erilaisia ja minusta on todella tärkeää tehdä tuote, joka ei lokeroi ihmisiä eikä rajaa ketään pois sen käyttäjäkunnasta.

Graafikkona tärkeää oli tietysti alusta asti myös vauvakirjan visuaalinen ilme. Siinä on moderni, graafinen ote mutta hempeitä kohtia mm. sydänten ja murrettujen sävyjen muodossa. Vastapainoksi mukana on myös mustavalkoisia sivuja ja harmaata tehostevärinä jämäköittämässä kokonaisuutta. Perinteisempien sivujen lisäksi mukana on erityisen paljon vapaamuotoisia, otsikkottomia sivuja. Kaikki sivut on suunniteltu niin, että niitä voi täyttää ja käyttää monella tavalla, on se sitten kuvia, tekstiä tai edellä mainittujen yhdistelmiä. Kansioon ja laatikkoon halusin jotain mahdollisimman ajatonta mutta mieleenpainuvaa. Hempeät vinoraidat ja kokovalkoinen olemus ovat paitsi sukupuolineutraali myös sisustusneutraali ratkaisu.

Niin sisällön kuin teknisen rakenteenkin osalta kaikkien toivotuin ominaisuus kautta linjan oli monikäyttöisyys. Se on toiminut myös yhtenä kantavista ideoista koko ajan. Irtolehtikansion sivujen järjestystä voi vaihtaa tai sinne voi lisätä omaakin sisältöä tai vaikka muovitaskuja. Kaunis säilytyslaatikko toimii sekä kansion säilyttämiseen, jolloin sinne mahtuu vielä muutakin tai jos kansion pitää erillään, voi laatikkoon säilöä kaikki ne ihanat muistot, jotka eivät sinne kansion väliin taivu. Ja sen erikseen säilöttävän kansion magneettisuljettava pääty varmistaa ettei sisältöä levähdä kirjahyllyn taakse isollakaan kuva- tai sivumäärällä.

Olin aivan innoissani kun tämä rakenne alkoi hahmottua. Tässä kohtaa alkoi tietysti myös valjeta, että kolmiosaisen vauvakirjakokonaisuuden valmistaminen on melko lailla haastavampaa kuin perinteisen kirjan painattaminen. Ihan jo mitoituksesta lähtien. Kansion tulee sopia saumattomasti laatikkoon mutta koko kirjan tulee olla kuitenkin vielä järkevästi esimerkiksi postitettavissa, pinottavissa ja laitettavissa esille kivijalkamyymälässä. Sisäsivujen määrä ja paperilaatu puolestaan vaikuttavat kansion selkämyksen leveyteen ja kansion rengasmekanismin koko puolestaan niiden sivujen kokoon. Sisälle ja ulkopuolelle painattaminen on kalliimpaa kuin yhdelle puolelle ja värisävytkin pitäisi saada täsmäämään koko tuotteessa, jonka kaikki osat valmistetaan eri paikoissa.

Olen tänä vuonna oppinut valtavan määrän asioita aina rengasmekanismien pulverimaalaamisesta laatikon pintamateriaalien haasteisiin. Itse sisäsivuthan olivat minulle tutuin osanen, painotuotteet kun kuuluvat pääasialliseen toimenkuvaani päivittäin. Vaan oli niissäkin aika monta pientä yksityiskohtaa hiottavana. Ensimmäiseltä luonnoskierrokselta toiveiden mukaan seuraavaan ja seuraavaan. Samalla mielessä väikkyi koko sivumäärän hallinta niin, että kuukausisivut ovat alkuperäisjärjestyksessä kronologisesti ja että samanväriset sivut eivät ole aina vierekkäin. On helppo sanoa, että hei mä tekisin tästä sivusta mieluummin mintunvihreän kuin yrittää koota tätä koko palapeliä yhtä aikaa.

Työssäni asioin yleensä maksimissaan kolmen tai neljän yhteyshenkilön kanssa. Yhtäkkiä minulla oli yli 800 asiakasta, jokainen omine toiveineen, mielipiteineen ja lempiväreineen. Ja hyvä niin. Ilman mieletöntä omistautumista ja heittäytymistä, joka somekanavissamme nähtiin ei lopputulos olisi näin ihana. Jokainen kommentti, ajatus ja kritiikki sai minut yrittämään vielä enemmän ja löytämään ratkaisut kaikkiin haastaviin kysymyksiin.

Yksi haasteista on ollut tietysti myös hinta. Sekään ei ole niin yksioikoista, että millaiseksi se muodostuu. On arvonlisäveron osuus, valmistuskulut ja pitäisi sitä katettakin vähän jäädä. Toisaalta tuote ei saa maksaa liikaa mutta liian halpakin on epäilyttävä. Miten saada hinta sinne minne se kuuluu? No samalla logiikalla tietysti kuin kaikki muutkin osat eli avoimella keskustelulla niin teidän kuin jälleenmyyjienkin kanssa. Toivoimme kovasti, että kokonaan kotimaassa valmistettunakin saisimme hinnan pidettyä kohtuullisena ja hyvin saman suuntaisia olivat ajatukset keskusteluissakin. Viisikymppiä koettiin monissa kommenteissa selkeäksi kipurajaksi, joten siitä tuli meidän tavoitteemme, saada hinta alle sen. Ja sinnehän se lopulta saatiin.

Kotimaisuus oli yhtenä tärkeänä linjanvetona alusta asti. Henkilökohtaisesti en näe mitään järkeä valmistaa tällaista tuotetta vaikkapa Kiinassa. Ymmärrän toki hyvin miksi kaikkia tuotteita ei voi Suomessa tehdä mutta koko hankkeen osalta olen eniten ylpeä sen kotimaisesta alkuperästä. Suunnittelu on tehty meillä Kaapelitehtaalla, sisäsivut tulevat Pitäjänmäeltä, laatikot Porista ja kansiot Tuusulasta. Melkoinen lähituote siis. Rengasmekanismi tosin tulee Saksasta, niitä kun ei kukaan täällä kotimaan kamaralla valmista mutta sekin on pulverimaalattu valkoiseksi täällä Suomessa.

Oikeastaan tässä koko hankkeessa yhdistyvät mielettömän hienolla tavalla niin uudenlaiset ajatus- ja toimintamallit kuin oikeat tekijätkin. Ilman teitä sitä somessa käytyä keskustelua Oot niin ihana ei olisi niin ihana ja ilman näitä ihania valmistajia sitä ei olisi tehty lainkaan. Tätä ei olisi myöskään tehty ilman jokaista teistä, jotka kannustitte minua jatkamaan kukin omalla tavallanne tuon yhdeksän kuukauden aikana. Jokainen keskustelu, kommentti, vinkki ja kannustus auttoivat puskemaan eteenpäin silloinkin kun univelka ja epävarmuus kalvoivat pahimmin. Oli se sitten tykkäys Facebookissa, sydän Instagramissa tai monologini kuunteleminen kahvin äärellä.

Valtava vaikutus on ollut myös erilaisilla tapahtumilla, joissa meillä on ollut ilo olla Oot niin ihanan kanssa mukana. Ihmisten tapaaminen ja suora, kasvotusten annettu palaute on ollut valtava voimavara. Olemme olleet tänä vuonna mm. Mansen Blogikirppiksellä, Design Marketilla, Little Marketilla, Lastenvaatekarnevaaleilla, Lastentorilla kahteen kertaan ja Vauvakinossa kolmesti. Loppuvuodeksi olin suunnitellut meille vielä Ornamon Designmyyjäisiä, Tampereen Designtoria sekä Teurastamon Joulumarkkinoita vaan nytpä taitavat mennä aikataulut uusiksi.

Kuten kerroin, painosta Oot niin ihana saapui paria päivää ennen syyskuun alkua. Massiivisen, kaikki odotukseni ylittäneen ennakkomyynnin siivittämänä. Tällä välillä olemme saaneet sille myös upean, kattavan jälleenmyyntiverkoston ja koko tämän hankkeen myötä yrityksestäni tuli myös kustantamo. Nyt on marraskuun loppu ja voin ilolla, ylpeydellä ja hemmetinmoisella hienoisella hämmennyksellä kertoa, että ensimmäinen painos on tällä hetkellä myyty lähes loppuun. Jäljellä olevat myydään sitä mukaa kun ne menevät. Voi siis olla, että ihan tuolla loppuvuodesta meitä ei tapahtumissa nähdä sittenkään.

Enpä tiennyt silloin tammikuussa millainen vuosi tästä sukeutuisi ja sehän tässä jännittävää on ollutkin. Sama hassu tunne jälkikäteen kuin odotusajan päätyttyä, että miten ihmeessä sitä oikein tuli tähän hypättyä ja että enpä olisi osannut kuvitellakaan millaista tämä on sitten oikeasti. Olen mielettömän onnellinen siitä, että olen voinut tuoda markkinoille jotain aidosti uudenlaista, jossa on arvot kohdallaan ja olen päässyt sitä tehdessäni todella haastamaan myös itseni moneen, moneen kertaan. Tämä on ollut aivan ainutlaatuista aikaa, vähän niin kuin lapsen saaminenkin. Ja ehdottomasti kaiken sen venymisen ja vaivannäön arvoista, tämä vauva(kirja)vuosi.

Ja aivan kuten lapsenkin kanssa, siitä vauvavuodestahan kaikki vasta alkaa. Minulla on eksponentiaalinen määrä jatkosuunnitelmia ja nyt haluaisinkin kuulla mitä sinä toivot Oot niin ihanalta jatkossa. Mistä aloitetaan? Onko se odotusajalle oma kansio, lisäsivuja väri- tai aiheteemoilla, itse tulostettavaa materiaalia vai kenties kieliversio?

Jos tämä ensimmäinen osa oli minulle kuin yllätysvauva, seuraava on selkeästi suunniteltu. Jos ideoiden ovulaatiota voisi tikuttaa, tekisin sen nyt.

//

Oot niin ihana

Oot niin ihana Facebookissa

Oot niin ihana Instagramissa